Väärään aikaan väärässä paikassa

Syyskuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Beslanin verilöylystä.

Beslanin pikkukaupungissa Venäjän Pohjois-Ossetiassa tapahtui koulujen alkamispäivänä 1. syyskuuta 2004 koulukaappaus, joka johti kaksi päivää myöhemmin 334 panttivangin kuolemaan. Heistä 186 oli lapsia.

Beslanin keskikoulun numero 1:n kaappaajat olivat tshetsheenikapinallisia, jotka vaativat muun muassa vangittujen taistelijatoveriensa vapauttamista sekä Venäjän sotajoukkojen vetäytymistä Tshetsheniasta. Käynnissä tuolloin oli toinen Tshetshenian sota.

Miliisi sekä Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n erikoisjoukot piirittävät kaappaajien miinoittaman koulurakennuksen. Kaappaajat ilmoittivat räjäyttävänsä rakennuksen, mikäli sinne hyökättäisiin.

Venäjän presidenttinä oli tuolloin Vladimir Putin, joka ei suostunut minkäänlaisiin myönnytyksiin.

Pattitilanne laukesi 3.syyskuuta, kun Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät kaappaajia vastaan käsittämättömällä voimalla. Koulua tulitettiin olalta ammuttavilla raketeilla, mukana hyökkäyksessä oli myös kolme panssarivaunua ja MI24-taisteluhelikopteri.

Venäjällä tuhoamisoperaatiosta syytettiin yksinomaan tshetsheenikapinallisia. Tämä käsitys omaksuttiin paljolti myös lännessä. Helsingin Sanomat kauhisteli 2. syyskuuta 2014 lapsiin kohdistuneita kauheuksia, mutta jätti sanomatta, että suurimman osan uhreista tappoivat Venäjän erikoisjoukot.

Yhtä taipumaton Putin oli ollut Moskovan teatterikaappauksen yhteydessä 23.-26. lokakuuta 2002. Tuolloin nelisenkymmentä tshetsheenikapinallista valtasi moskovalaisen teatterin, jossa esitettiin Nord-Ost -nimistä näytelmää.

Panttivankeja oli noin 850, joiden vapauttamiseksi kaappaajat esittivät samanlaisia vaatimuksia kuin myöhemmin Beslanissa.

Kaappaus päättyi, kun sisäministeriön erikoisjoukot tainnuttivat teatterissa sisällä olleet kaasulla. Virallisesti iskussa kuoli 129 panttivankia, mutta todellinen uhrien määrä oli paljon suurempi.

- Suur-Venäjän perusta on lähimmäisenrakkaus, kirjoittaa blogissaan Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosentti Johan Bäckman, Venäjän ääni Suomessa.

Idänkauppaa vailla moraalia

Suomi on EU:n Venäjä-riippuvaisin talous Liettuan jälkeen. Ukrainan kriisin pitkittyessä Suomen vienti Venäjälle saattaa romahtaa 30-40 prosenttia.

EK:n toimittajaseminaarissa Vanajanlinnassa puhuneen johtaja Kai Mykkäsen mukaan romahdus riittäisi saattamaan Suomen talouskehityksen pakkaselle tänä vuonna ja ehkä ensi vuonnakin. Yhdessä matkailun romahduksen kanssa kyse on useiden prosenttien lovesta bruttokansatuotteessa ja kymmenistä tuhansista työpaikoista.

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Mykkänen muistutti Suomen viennin EU-alueelle ja Yhdysvaltoihin olevan noin seitsemänkertainen Venäjään nähden. Noin kahden-kolmen prosentin kasvu länsiviennissä riittäisi kahdessa vuodessa paikkaamaan romahduksen Venäjän viennissä.

EK näkee Venäjän edelleen suurena mahdollisuutena Suomelle. Viennin edistämistoimien eli Team Finlandin kannalta Venäjä on jatkossakin selvä ykkönen.

Venäjä-riippuvuuden näkökulmasta on ymmärrettävää, että Koneen pääomistaja ja hallituksen jäsen Antti Herlin kehottaa Suomea pitämään suhteet Venäjään hyvinä.

Idänkauppa oli Herlinin mukaan yksi mahdollistaja Koneen laajentumisessa länteen. Neuvostokaupan katteilla ostettiin toimintaa Länsi-Euroopasta.

Tuolloin aika oli toinen. Suomi oli syvällä karhun kainalossa. Putinin Venäjä on Boris Jeltsinin suojasään jälkeen jälleen pahan valtakunta.

Moraalillakin täytyy olla sijansa kaupankäynnissä, kaikki ei voi jatkua "business as usual".

Moraalin näyttäminen vain on kovin vaikeaa, kun isoimmillakaan sitä ei ole. Ei Saksalla, ei Ranskalla, ei Italialla.

Bisnestä tavalliseen tapaan korosti Antti Herlinin veli, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja Ilkka Herlin Pietarin kuvernöörin suomalaisen neuvonantajaryhmän kokouksessa Pietarissa. Herlin on neuvonantajaryhmän puheenjohtaja.

Neuvonantajaryhmä oli koolla Pietarissa 2. huhtikuuta, samana päivänä, jolloin silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ilmoitti lykkäävänsä Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission kokousta vastalauseena Krimin miehittämiselle.

Päähuomion Venäjän mediassa varasti Pietarin kuvernööri Georgi Polvatshenko esittämällä, että suomalaisyritykset voisivat halutessaan investoida Krimin niemimaan kehittämiseen, ja että hän voisi toimia tässä välikätenä.

- Politiikka on iso asia, mutta ei rahojen tienaaminenkaan huono asia ole, Polvatshenko evästi yritysjohtajia.

Venäjän median mukaan suomalaisyritykset olisivat olleet kiinnostuneita Krimin satamien kehittämisestä.

Hämeen Sanomien talousnurkka 28.6.2014

Ettei totuus unohtuisi

Puoluehallituksen sunnuntaina laatimassa kannanotossa kokoomus langetti syyn Suomelle vahingollisesta jalkaväkimiinapäätöksestä Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselle ja presidentti Tarja Haloselle sekä totesi, että kokoomus vastusti päätöstä.

Eduskunta päätti Suomen liittymisestä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 25. marraskuuta 2011. Hallituksen esitys hyväksyttiin äänin 110-47.

Kaikki paikalla olleet kokoomuksen kansanedustajat äänestivät sopimuksen puolesta, muun muassa silloinen pääministeri Jyrki Katainen, tuleva pääministeri Alexander Stubb ja Kimmo Sasi, joka toukokuun lopulla jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, pitäisikö jalkaväkimiinojen tuhoaminen keskeyttää.

Ainoana puolueena puhtaat paperit saa Perussuomalaiset, jonka kaikki edustajat vastustivat Ottawan sopimuksen hyväksymistä.

Hämäläisistä kansanedustajista jalkaväkimiinojen tuhoamista kannattivat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Tarja Filatov (sd.), Sanni Gran-Laasonen (kok.) Timo Heinonen (kok.), Mika Kari (sd.), Juha Rehula (kesk.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Vastaan äänestivät James Hirvisaari (ps.), Anne Louhelainen (ps.) ja Ismo Soukola (ps.).

Kommentti Hämeen Sanomissa 17.6.2014

Venäjä rosvoretkellä Ukrainassa

Huoli työntekijöiden turvallisuudesta sai energiajätti Shellin keskeyttämään kesäkuun alussa liuskeöljyn koeporaukset Itä-Ukrainassa.

Shell sopi koeporausten aloittamisesta tammikuussa. Kyseessä oli suurin Euroopassa tähän asti tehty liuskekaasusopimus. Arvoltaan se oli kymmenen miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 7,4 miljoonaa euroa.

Kaasun tuotannon piti käynnistyä ensi vuoden alussa. Donetskin ja Harkovan alueilla sijaitsevalta kaasukentältä arvioidaan löytyvän liuskekaasua siksi paljon, että se olisi merkittävästi vähentänyt Ukrainan kaasuriippuvuutta Venäjästä.

Tämä ei tietenkään sopinut Venäjälle, joka pelkää pääosin öljyyn ja kaasuun perustuvien vientitulojensa hupenemista. Siksi se pyrkii kaikin keinoin estämään liuskekaasun tuotantoa eurooppalaisissa naapurimaissaan.

Liuskekaasua löytyy myös Länsi-Ukrainasta. Sen tuottamisesta oli kiinnostunut yhdysvaltalainen Chevron, joka yksi maailman suurimpia energiayhtiöitä. Olesskan kaasukentästä syntyi sopimus, jonka Ivano-Frankivskin alueneuvosto päätti kuitenkin hylätä viime elokuussa luonnonsuojelusyihin vedoten.

Liuskekaasua tuotetaan särötyksellä, jolla on kielteisiksi koettuja ympäristövaikutuksia.

Ympäristöhuolet joutuivat kuitenkin väistymään, ja sopimus koeporauksista Chevronin kanssa allekirjoitettiin viime marraskuussa. 

Myös nesteytetty maakaasu eli LNG on ongelma Venäjälle. Esimakua saatiin jo Liettuasta. Klaipedan edustalle  valmistuu loppuvuodesta kelluva LNG-terminaali.

Liettua on maksanut venäläisen Gazpromin kaasusta EU-maiden korkeinta hintaa. Lisääntyvä kilpailu sai  Gazpromin alentamaan keväällä Liettuaan myytävän kaasun hintaa 20 prosentilla.

Venäjän on kerrottu suunnitelleen Krimin anastamista Ukrainalta kuusi vuotta.

Venäjä lähti tavoittelemaan Krimiltä ja Itä-Ukrainasta öljyä, kaasua, hiiltä, satamia, tehtaita ja voimalaitoksia venäläisten suojelun nimissä.

Samanlaista rosvousta Neuvostoliitto harjoitti myös Suomen talvisodassa.

Venäjän tuntija, valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto kertoo vuonna 1999 ilmestyneessä Pienessä Karjalakirjassa Neuvostoliiton himonneen Karjalan kannakselta ennen kaikkea selluloosaa ja sähköenergiaa.

Selluloosaa tarvittiin ruudin raaka-aineeksi.

- Leningradin alueen krooninen sähköpula poistui hetkessä, kun käyttöön saatiin suomalaisten rakentamat modernit voimalat, erityisesti Rouhialan sähkövoimala, josta tuli Neuvostoliiton kolmanneksi tehokkain voimala vuonna 1940, Susiluoto kirjoittaa.

Päivitetty versio Hämeen Sanomien Talousnurkka-kirjoituksestani 13.6.2014

Porukka otti neuvosta vaarin

Uuden valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) mukaan porukka päättää.

ATK:n porukka otti neuvosta vaarin ja päätti sulkea kaikki Suomen satamat vuorokaudeksi. Kiista venäläisvarustamon ja torniolaisen ammattiosaston sai käsittämättömät mittasuhteet. Vahingot lasketaan jopa kymmenissä miljoonissa euroissa.

Keväällä porukka päätti rähinöidä Uudenkaupungin uudella soijatehtaalla vaatimalla suuria palkankorotuksia. Viikkokausia jatkunut lakkoilu johti osaltaan siihen, että soijatehdas on nyt yrityssaneerauksessa.

Kirkkohallituksen on viimeistään nyt korkea aika puhaltaa poikki neuvottelut EK:n kanssa arkivapaiden siirrosta. Loppiainen ja helatorstai halutaan siirtää viikonvaihteeseen. Jopa joulunpyhien siirrosta on ollut puhetta.

EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen mukaan arkipyhät laskevat tehokkuutta. Hän on perännyt kristityiltä lamatalkoohenkeä.

EK:n ongelmana eivät ole arkipyhät, vaan se, etteivät työnantajat saa ammattiliittoja kuriin.

Arkipyhien siirrosta koituvat säästöt hyttysen surinaa verrattuna niihin vahinkoihin, joita kaikista seurauksista piittaamaton porukka saa aikaan.

Kommentti Hämeen Sanomissa 12.6.2014

Nato-huumaa Ämarissa

Me olemme yhdessä nyt ja aina. Puola ei jää koskaan yksin. Viro ei jää koskaan yksin. Latvia ei jää koskaan yksin. Liettua ei jää koskaan yksin. Romania ei jää koskaan yksin.

Näillä sanoilla Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vakuutti Varsovan-puheessaan 4. kesäkuuta, että Yhdysvallat on valmis puolustamaan Venäjän uhkaamia Nato-liittolaisia itäisessä Euroopassa.

Obama tuli Varsovaan juhlimaan Puolan kommunismista vapautumisen 25-vuotisjuhlaa. Tämä muistopäivä on rinnastettavissa Normandian maihinnousun muistopäivään, jota vietetään vuosittain 6. kesäkuuta.

Obaman puhetta Varsovassa voi verrata Yhdysvaltain presidentin John F. Kennydyn jaetun Berliinin muurilla 26. kesäkuuta 1963 pitämään puheeseen, jossa hän vakuutti olevansa berliiniläinen: Ich bin ein Berliner.

Obaman puhe jäi Suomessa vähälle huomiolle.

- En usko, että Nato meitä puolustaa, jos Venäjä hyökkää. Uskon, että olemme silloin aika yksin, kiteytti Euroopan parlamentista pudonnut kokoomusmeppi Eija-Riitta Korhola Suomen kansan enemmistön tunteet Hämeen Sanomissa 15. huhtikuuta.

Viron Harjumaalla sijaitsevaan Ämarin lentotukikohtaan saapui viime viikolla kahdeksan F-16-hävittäjää Yhdysvaltain Minnesotan kansalliskaartin tukikohdasta. Lisää järeämpää kalustoa tuli viikonvaihteessa, muun muassa P-8-merivaltontakone, C130-kuljetuskoneita sekä kaksi KC-135-tankkauskonetta. Osan näistä koneista Ämariin toivat Pennsylvanian kansalliskaartin lentäjät.

Ämarissa olevat koneet osallistuvat Baltian maiden ja Yhdysvaltain yhteiseen Saber Strike 2014 -sotaharjoitukseen, joka järjestetään kaikissa kolmessa Baltian maassa tällä ja ensi viikolla. Yhteensä Nato-koneita on Ämarissa 25.

Suomen Nato-tie on kuljettu loppuun.

Venäjä on useaan otteeseen varoittanut, että Nato-joukkojen tilapäinenkin lisääminen Venäjän rajojen tuntumassa johtaa väistämättä vastatoimiin. Uusin varoitus tuli maanantaina. Sillä voi olla vakavia seurauksia Suomelle.

Tässä mielessä on ymmärrettävä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Venäjän talouden asiantuntija Pekka Sutelan lausunto, jonka mukaan Nato ei huolisi enää Suomea, vaikka jäseneksi pyrittäisiinkin.

Kun portti Natoon oli auki, sen läpi ei haluttu astua. Baltian maiden sekä itäisen Keski-Euroopan entisten sosialistimaiden maiden seura ei ollut riittävän hienoa Suomelle.

Suomesta on tullut pelinappula, joka voidaan antaa Venäjälle hyvityksenä läntisen Ukrainan Nato-jäsenyydestä.

Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 10.6.2014

Tähtisopraano selätti kiekkosankarit

Tähtisopraano Karita Mattila osoitti olevansa suoraselkäinen ja rehti suomalainen kieltäytyessään laulamasta runsas kuukausi sitten venäläiskapellimestari Valeri Gergijevin johdolla New Yorkin Carnegie Hall –oopperatalossa.

Gergijev oli lennätetty paikalle sairaustapauksen takia. Järjestäjät taipuivat Mattilan tahtoon, ja putinisti Gergijev sai vaihtua.

Mattila perusteli kieltäytymistään Venäjän presidentin Vladimir Putinin homovastaisella sekä valtakuntien rajoja halveksivalla politiikalla.

– Voin edelleen katsoa itseäni peilistä häpeämättä, Mattila puhdistautui perjantain Ilta-Sanomissa.

Gergijev on Münchenin filharmonikkojen tuleva ylikapellimestari. Suomessa hänet tunnetaan Mikkelin musiikkijuhlien pitkäaikaisena johtajana. Gergijev allekirjoitti maaliskuussa adressin, jossa tuettiin Putinin toimintaa Ukrainassa ja Krimillä.

Mattila teki tempun, jota suuri joukko urheilijoita, urheilujohtajia ja urheilutoimittajia ei uskalla tai ei ymmärrä tehdä. Nyt pelataan jääkiekon olemattomasta maailmanmestaruudesta Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Samalla suljetaan silmät siltä, mitä kauheuksia Ukrainassa tapahtuu.

Suomi kukisti perjantaina Sveitsin vaivoin rangaistuslaukausten jälkeen.

Samana päivänä YK julkisti raportin, jonka mukaan Venäjän masinoivat ryhmät ovat tappaneet, kiduttaneet, hakanneet, siepanneet ja uhkailleet ihmisiä itäisessä Ukrainassa. Krimin niemimaalla on uhkailtu niitä, jotka eivät halua ottaa Venäjän kansallisuutta. Tataarit pelkäävät uutta kyyditystä Siperiaan tai Keski-Aasian aroille.

Russia Today -propagandakanava näytti, miten Venäjän joukkue vietti Minskissä vapaapäiväänsä poseeraamalla toisen maailmansodan aikaisen panssarivaunun päällä.

Kansainväliseen valokeilaan noussut Viron presidentti Toomas Henrik Ilves kävi valtiovierailulla Suomessa. Suorasukaiseen tapaansa hän suositteli Suomelle ja Ruotsille pikaista liittymistä Natoon ja lupasi myös Natossa puhua Suomen puolesta.

Tämä oli selvästikin liikaa Iltalehden pääkirjoitustoimittajalle, joka tuotos viime keskiviikon lehdessä oli kaunaisimpia ja ilkeämielisimpiä, mitä kuvitella saattaa.

Jo otsikko Turvallisuusneuvoja vapaamatkustajalta osoittaa, miten kevyillä ansioilla meritoidutaan nykyisin suuren suomalaisen iltapäivälehden pääkirjoitustoimittajaksi.

Viro kotiutti äskettäin sotilaansa Afganistanista. Hinta oli kallis, kymmenkunta virolaissotilasta kaatui etulinjassa Helmandin maakunnassa amerikkalais- ja brittisotilaiden rinnalla. Tämä hinta oli maksettava, jotta voitaisiin kunnialla kääntyä Naton puoleen hädän hetkellä.

Nato on nyt vastannut kutsuun, vaikka niin monet suomalaispoliitikot sitä epäilivät.

Viro käyttää Naton edellyttämät kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Tähän yltää vain muutama muu Nato-maa.

Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 18.5.2014

Venäjä suometti Saksan

Naton huippukokouksessa Bukarestissa huhtikuussa 2008 Saksa ja Ranska torppasivat Georgian ja Ukrainan Nato-tien. Yhdysvallat olisi ottanut nämä maat Naton valmennusohjelmaan, joka aikanaan olisi johtanut sotilasliiton täysjäsenyyteen.

Venäjä kiitti, ja jo saman vuoden elokuussa hyökkäsi Georgiaan. Viime maaliskuussa tuli Ukrainan vuoro.

Ranska jatkaa odotetusti sotalaivakauppojaan Venäjän kanssa. Saksalla oli sen verran moraalia, että se pani jäihin kaupan, jolla Rheinmetall olisi toimittanut Venäjälle yli 100 miljardia euroa maksavan maavoimien koulutuskeskuksen.

Saksa ja Ranska pelaavat Ukrainan sekä Natoon kuuluvien Baltian maiden ja Puolan kohtalolla härskiä peliä. Onneksi niillä on tukenaan Yhdysvallat.

- Wir sind das Volk, huusi Itä-Saksan kansa suurkaupunkien kaduilla syksyllä 1989.

Oli oikein, että Saksa saattoi aikanaan yhdistyä. Mutta hinta oli kallis. Saksa ei tukisi Venäjän valtapiiriin kuuluvien kansojen vapauspyrkimyksiä. Bundeswehriä ei koskaan käytettäisi sotatoimissa Venäjää vastaan.

Venäjä suometti Saksan ja teki siitä oman vasallimaansa. Saksa huolehtii, että Venäjä pääsee uusista rikoksistaan mahdollisimman vähällä.

Kommentti Hämeen Sanomissa 11.5.2014

Perimmäisen kysymyksen äärellä

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry vakuutti tiistaina, että Naton alue on loukkaamaton ja jokaista osaa siitä puolustetaan Naton viidennen artiklan mukaisesti.

Kerry puhui Pohjois-Atlantin neuvoston (NAC) järjestämässä Kohti kokonaista ja vapaata Eurooppaa -seminaarissa Washingtonissa. Neuvosto on Naton korkein päättävä toimielin.

Viidennen artiklan mukaan hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

Nato on ollut epäyhtenäinen, ja on epäilty, tuleeko Nato apuun, jos Venäjä käyttää sotilaallista voimaa Baltian maita vastaan. Kerryn puheen jälkeen tässä ei pitäisi olla mitään epäilystä.

Yhdysvallat on lähettänyt Baltian maihin ja Puolaan laskuvarjojääkäreitä, noin 150 sotilasta jokaiseen maahan.

Baltian maat ovat ulkoistaneet ilmapuolustuksensa Nato-maille, jotka ovat operoineet neljällä hävittäjällä Liettuassa sijaitsevalta Siauliain lentotukikohdasta.

Nato-hävittäjien määrä kasvaa vappuna kahteentoista, kun rotaatiovuorossa oleva Puola saa tuekseen neljä Britannian Typhoon-hävittäjää. Tanska puolestaan sijoittaa neljä F-16-hävittäjää Ämarin lentotukikohtaan Viroon.

Kerry patisti Nato-liittolaisia yhtenäisyyteen sekä sijoittamaan lisää rahaa puolustukseen.

Tavoitteena on, että Nato-maat käyttäisivät puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Viro on yksi harvoista Nato-maista, joka täyttää tämän vaatimuksen.

Viro on lisäksi antanut raskaan uhrin Yhdysvaltain ja Britannian rinnalla Afganistanin Isaf-operaatiossa. Kymmenkunta virolassotilasta on kuollut sodan eturintamalla Helmandin maakunnassa.

Kerryn lupauksen täytyy tarkoittaa myös sitä, että Nato on valmis puolustamaan Koillis-Virossa sijaitsevaa Narvan rajakaupunkia. Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki, jonka asukkaista suurin osa puhuu äidinkielenään venäjää.

Virossa muisteltiin maaliskuussa 70 vuotta sitten tapahtuneita Narvan ilmapommituksia, joissa neuvostokoneet moukaroivat kauniin ja historiallisesti arvokkaan barokkikaupungin maan tasalle.

Pommituksilla ei ollut enää sotilaallista merkitystä, sillä Saksan Wehrmacht oli jo vetäytynyt kaupungista.

Neuvostoliitto syytti Nürnbergin oikeudenkäynnissä Saksaa Narvan tuhoamisesta. Sodan jälkeen virolaisia ei enää päästetty entisen kotikaupunkiinsa, joka rakennettiin uudelleen neuvostotyyliin ja asutettiin venäläisillä.  

Venäläinen politologi Andrei Piontkovski arvioi moskovalaisen radioaseman Ekho Moskvyn nettisivuilla Naton olevan perimmäisen kysymyksen äärellä ja kysyy länneltä, haluatteko kuolla Narvan puolesta.

– Länsi ei ryhdy sotimaan Venäjän kanssa Viron tai Latvian puolustamiseksi niin kuin se ei myöskään ryhtynyt sotaan Ukrainan puolesta, hän kirjoittaa. 

Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 1.5.2014

Ei enää yksin

Amerikkalaisjoukkojen saapuminen Viroon Ämarin lentotukikohtaan oli kova isku niille Suomen Nato-jäsenyyden vastustajille, joiden pääargumenttina on ollut, ettei Nato hädän tullen tule kuitenkaan apuun. 

Tätä mieltä oli äskettäin muun muassa kokoomuksen euromeppi Eija-Riitta Korhola Hämeen Sanomien haastattelussa.

Viroon tuli komppanian verran Yhdysvaltain Italiaan sijoitetun 173. laskuvarjoprikaatin sotilaita, yhteensä noin 150. Sama määrä joukkoja saapui jo aiemmin Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.

Vaikka amerikkalaisjoukko on pieni, sillä on valtava henkinen merkitys latvialaisille, liettualaisille, puolalaisille ja virolaisille. Yhdysvallat osoittaa, etteivät maat eivät ole enää yksin.

Nato puolestaan sijoittaa vappuna neljä F-16-hävittäjää Ämariin. Ensimmäiset hävittäjät tulevat Tanskasta. 

Venäjän masinoima Ukrainan kriisi antoi kuoliniskun "eurooppalaiselle Natolle", josta kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puhui vuoden 2006 presidentin vaalien edellä. Eurooppalaisen Naton sisältö jäi hämäräksi. Tavoite oli kuitenkin selvä, pehmentää mielikuvaa Natosta amerikkalaisvastaiselle kansalle.

Ukrainan tulevaisuus ratkaistaan Yhdysvaltain ja Venäjän kesken. EU on ajettu nurkkaan.

Kommentti Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 29.4.2014

Synkkä uni: Perutaan synttärit

Näin unta, että Suomi oli Venäjän miehittämä. Haltuunotto oli tapahtunut lähes huomaamatta, laukaustakaan ampumatta.

Suomella oli ollut armeija, mutta tosiasiallisesti se oli ollut jo pitkään leikkiarmeija.

Maanpuolustustahtoa ei enää ollut. Ei ollut enää eteläpohjalaista talonpoikaisarmeijaa armeijan runkona, kuten oli ollut vapaussodassa ja talvisodassa.

Merkkejä Venäjän aggressiivisesta käyttäytymisestä oli ollut näkyvissä jo pitkään. Joukkoja oli keskitetty Suomen rajan tuntumaan, ja järjestettiin suuria sotaharjoituksia.

- Ei syytä huoleen, kansaa rauhoiteltiin.

Tapahtumat olivat lähteneet vyörymään Naton päätettyä vahvistaa Baltian maiden ja itäisen Keski-Euroopan entisten sosialistimaiden puolustusta.

Venäjä oli vaatinut rajantarkistuksia Pietarin turvallisuuden takaamiseksi. Pelokas Suomi suostui Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson luovuttamiseen vuoden 1743 Turun rauhan rajoja seuraten. Myös Hankoniemi luovutettiin.

Kun Venäjä oli saanut pikkusormen, se vei nopeasti koko käden.

Suomesta oli tullut Karjalais-suomalainen autonominen oblasti, jonka pääministeri oli itseoikeutetusti Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosenttina toiminut Johan Bäckman.

Olin Tavastegus Gazetan toimittaja. Päätoimittaja kehotti minua jutuntekoon Aulangolle Putinilaisen voiton hotelliin, jossa järjestettäisiin jälleenyhdistymisen vuosijuhla. Järjestelyistä vastasi Yhtenäinen Venäjä, lakkautetun kokoomuksen sisarpuolue.

Aulangolla hotellin portsarina hääri pyylevöitynyt Alexander Stubb pitkässä punaisessa takissaan ja korkeassa silinterissään. Hänellä oli kaikki valta päättää, ketkä pääsivät sisälle hotelliin. Venäjää puhuneet saivat Stubbin armon, hämäläinen kansa ei.

Hotellin katolta riippui maahan saakka valtava lakana, jossa oli ex-presidentti Tarja Halosen kuolematon kommentti vuodelta 2006: Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta.

Sittemmin Stubb katosi Aulangolta. Hänen huhuttiin paenneen joko Ahvenanmaalle tai Viroon, joka oli Yhdysvaltain suojeluksessa.

Ahvenanmaalla oli järjestetty kansanäänestys saarimaakunnan tulevaisuudesta. Ahvenanmaan kansa kiitti ja äänesti rehellisissä vaaleissa yksimielisesti Ruotsiin liittymisen puolesta.

Synkän uneni viimeinen näytös oli Haaparannassa, jossa ruotsalainen Nato-upseeri tuli kysymään minulta, miten Suomi saattoi romahtaa sadannen itsenäisyyspäivän kynnyksellä.

- Tätä kansa halusi, vastaisin.

- Liian moni vihasi Yhdysvaltoja ja uskoi Venäjän valheisiin. Liian monille koti, uskonto ja isänmaa olivat olleet enää sanoja vailla sisältöä.

Hämeen Sanomien alanurkka 15.4.2014

Yhdysvallat ainoa turva

Vihreä euromeppi Tarja Cronberg on laskenut, että Euroopan unionilla on maailman toiseksi suurin armeija. Sotilaita on 1,6 miljoonaa. Puolustukseen EU-maat käyttävät hänen mukaansa lähes 200 miljardia euroa vuosittain.

EU on kuitenkin savijaloilla seisova jättiläinen, nurkkaan ajettu sotilaallinen kääpiö, jolla on sivustakatsojan rooli Venäjän aiheuttaman Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.

Ratkaisevassa roolissa on jälleen kerran Yhdysvallat, mikä sopii mainiosti myös Venäjälle.

– Pelko ei saa viedä Suomea Natoon, kirjoitti Cronberg Aamulehdessä 16. maaliskuuta. Kirjoituksessaan hän toistaa vääriksi osoittautuneet teesit siitä, ettei Nato ole enää sellainen puolustusliitto kuin se aikoinaan oli, ja että Yhdysvallat on pysyvästi kääntänyt katseensa Aasiaan.

Nato on päättänyt vahvistaa Baltian maiden ilmapuolustusta, ja Puolaan ollaan mahdollisesti sijoittamassa Yhdysvaltain joukkoja.

Suomessa ollaan nyt syystäkin hermostuneita, kun Venäjältä on varmasti tulossa vastatoimia.

Historialla on ikävä taipumus toistaa itseään. Vuonna 1939 Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia Leningradin turvallisuuden takaamiseksi.

Kommentti Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 11.4.2014

Kaltavalla pinnalla

Perussuomalaisten EU-viha on karkaamassa käsistä. Suomen autonomian ajan ihailu on johtanut siihen, että venäläisessä mediassa kirjoitetaan jo yleisesti perussuomalaisten halusta liittää Suomi Venäjään.

Kansanedustaja Reijo Tossavainen lähti Uuden Suomen blogissaan vaaralliselle tielle väittämällä viime itsenäisyyspäivän edellä, ettei Suomi ole enää itsenäinen. Hänen sanomansa oli, että paljon parjatulla autonomian ajalla suomalaiset päättivät vähintään yhtä paljon omista asioistaan kuin nykyisen EU-autonomian aikana.  

Tossavaisen sanoma kääntyi Venäjän mediassa niin, että suomalaiset kaipaavat jälleen Venäjän alamaisiksi. Argumenty Nedeli -lehti kertoi Tossavaisen sanoneen, että Suomi on ollut historiansa aikana todella vapaa vain lyhyen aikaa Venäjän suuriruhtinaskuntana.

Krimin tapahtumien innoittamana Venäjän mediassa käynnistyi uusi hyökkäys.

Asialla oli tunnettu lasten oikeuksien puolustaja Irina Volinets, jonka blogikirjoitus levisi Venäjän uutissivustoille aina Pravdaa ja Ossetian radioita ja televisiota myöten. Kirjoituksen punaisena lankana oli suomalaisten halu liittyä Venäjään. Otsikossa tuotiin esille, että perussuomalaiset suorastaan vaativat yhdistymistä Venäjään.

Kirjoituksessa kerrottiin perussuomalaisten kansanedustajan Juho Eerolan ehdottaneen Suomen ja Venäjän strategista sotilasliittoa. Hänen ”kollegansa” Hemmo Koskiniemi meni kirjoittajan mukaan vielä pidemmälle vaatimalla, että Suomi pitäisi liittää Venäjään.

Volinetsin blogikirjoitus lienee paljolti Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosentin Johan Bäckmanin käsialaa.

Bäckman kirjoitti blogissaan 7. maaliskuuta viime vuonna perussuomalaisen ehdotuksesta liittää Suomi vaikka Venäjään, jotta EU:sta ja Natosta päästään ikuisiksi ajoiksi eroon.

– Tällaista on esittänyt Hemmo Koskiniemi, myös kansanedustaja Juho Eerola on esittänyt puolustusliittoa Venäjän kanssa.

Bäckmanin kirjoituksen otsikko oli: Moskova luottaa Soiniin.

Netistä löytyy Eerolan kirjoittamaksi väitetty Facebook-päivitys.

– Mitäpäs jos solmisimmekin sen puolustusliiton Venäjän kanssa? Kukas tänne sitten hyökkäisi enää ikinä, hän päättelee.

Eerolan mukaan hänen sanomaansa on tulkittu väärin.

Koskiniemen kirjoitus Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla joulupäivänä 2012 on pahempaa laatua.

– Suomen, jos on liityttävä johonkin suurempaan, eikö se voisi olla Venäjä, Rovaniemen kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten mandaatilla istunut Koskiniemi kysyy. Kirjoituksen otsikko oli: Liitytään Venäjään.

Perussuomalaisten intoa liittyä Venäjään käsitteli myös Argumenty Nedeli viime viikolla. Lehti arveli Krimin kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä olevan tarttuvaa.

– Seuraavana vuorossa voi olla Suomi, lehti päätteli.

Alanurkka Hämeen Sanomissa 25.3.2014

Jälkikirjoitus: Tarjosin sähköpostilla perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille mahdollisuuden kommentoida Alanurkka-kirjoitustani, mutta hän ei vaivautunut vastaamaan.

Kirjoitin samasta aiheesta lyhyen uutisen Hämeen Sanomien ulkomaansivulle 20.3.2014. Juttuun liittyi kuvakaappaus venäläiseltä uutissivustolta, jossa "tsuhnat" esitettiin erittäin kielteissä, rasistisessa sävyssä. 

”Suomi haluaa tulla osaksi Venäjää”

Ukrainan kriisin myötä Venäjän mediassa on lisääntynyt kirjoittelu, jossa Suomea viedään Venäjän alaisuuteen.

–  Suomi haluaa tulla osaksi Venäjää, on punaisena lankana kirjoituksessa, joka levisi keskiviikkona eri uutissivustoilla.

Kirjoituksessa viitataan kansanedustaja Juho Eerolan (ps.) ehdotukseen sotilasliitosta Suomen ja Venäjän välillä sekä hänen puoluetoveriinsa Hemmo Koskiniemeen, joka on esittänyt Suomen liittymistä Venäjään.

Kirjoituksessa viitataan niin ikään Suomen Kuvalehdessä viime vuoden maaliskuussa julkaistuun kirjoitukseen, jossa laamanni Hannu Krogerus pohti, voisiko Suomi olla Venäjän Hongkong.

Ääneen pääsee myös Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosentti Johan Bäckman, jonka mukaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) positiivinen suhtautuminen Suomen ja Venäjän syvempään integraatioon tarkoittaa sitä, että Suomi on liittymässä perusteilla olevaan Euraasian unioniin.