Synkkä uni: Perutaan synttärit

Näin unta, että Suomi oli Venäjän miehittämä. Haltuunotto oli tapahtunut lähes huomaamatta, laukaustakaan ampumatta.

Suomella oli ollut armeija, mutta tosiasiallisesti se oli ollut jo pitkään leikkiarmeija.

Maanpuolustustahtoa ei enää ollut. Ei ollut enää eteläpohjalaista talonpoikaisarmeijaa armeijan runkona, kuten oli ollut vapaussodassa ja talvisodassa.

Merkkejä Venäjän aggressiivisesta käyttäytymisestä oli ollut näkyvissä jo pitkään. Joukkoja oli keskitetty Suomen rajan tuntumaan, ja järjestettiin suuria sotaharjoituksia.

- Ei syytä huoleen, kansaa rauhoiteltiin.

Tapahtumat olivat lähteneet vyörymään Naton päätettyä vahvistaa Baltian maiden ja itäisen Keski-Euroopan entisten sosialistimaiden puolustusta.

Venäjä oli vaatinut rajantarkistuksia Pietarin turvallisuuden takaamiseksi. Pelokas Suomi suostui Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson luovuttamiseen vuoden 1743 Turun rauhan rajoja seuraten. Myös Hankoniemi luovutettiin.

Kun Venäjä oli saanut pikkusormen, se vei nopeasti koko käden.

Suomesta oli tullut Karjalais-suomalainen autonominen oblasti, jonka pääministeri oli itseoikeutetusti Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosenttina toiminut Johan Bäckman.

Olin Tavastegus Gazetan toimittaja. Päätoimittaja kehotti minua jutuntekoon Aulangolle Putinilaisen voiton hotelliin, jossa järjestettäisiin jälleenyhdistymisen vuosijuhla. Järjestelyistä vastasi Yhtenäinen Venäjä, lakkautetun kokoomuksen sisarpuolue.

Aulangolla hotellin portsarina hääri pyylevöitynyt Alexander Stubb pitkässä punaisessa takissaan ja korkeassa silinterissään. Hänellä oli kaikki valta päättää, ketkä pääsivät sisälle hotelliin. Venäjää puhuneet saivat Stubbin armon, hämäläinen kansa ei.

Hotellin katolta riippui maahan saakka valtava lakana, jossa oli ex-presidentti Tarja Halosen kuolematon kommentti vuodelta 2006: Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta.

Sittemmin Stubb katosi Aulangolta. Hänen huhuttiin paenneen joko Ahvenanmaalle tai Viroon, joka oli Yhdysvaltain suojeluksessa.

Ahvenanmaalla oli järjestetty kansanäänestys saarimaakunnan tulevaisuudesta. Ahvenanmaan kansa kiitti ja äänesti rehellisissä vaaleissa yksimielisesti Ruotsiin liittymisen puolesta.

Synkän uneni viimeinen näytös oli Haaparannassa, jossa ruotsalainen Nato-upseeri tuli kysymään minulta, miten Suomi saattoi romahtaa sadannen itsenäisyyspäivän kynnyksellä.

- Tätä kansa halusi, vastaisin.

- Liian moni vihasi Yhdysvaltoja ja uskoi Venäjän valheisiin. Liian monille koti, uskonto ja isänmaa olivat olleet enää sanoja vailla sisältöä.

Hämeen Sanomien alanurkka 15.4.2014