torstai 23. huhtikuuta 2015

Putinin nimikkolaatta katosi Turussa

Turku on myöntänyt arvovierailleen seitsemän Saaristomeren suojeluun liittyvää nimikkolaattaa. Kuva: Jorma Virtanen
Venäjän presidentille Vladimir Putinille myönnetty nimikkolaatta on varastettu Aurajoen rannalla sijaitsevalta Turun Saaristomeriaukiolta.

- Laatan katoaminen havaittiin muutama päivä sitten. Uusi laatta on jo tilattu, sanoo Merikeskus Forum Marinumin vahtimestari Petteri Ilola. Hänen mukaansa laatta ei irtoa katukiveyksestä kovin helposti, vaan sen irrottamiseen on käytetty voimaa.

Laatta paljastettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 2013, kun Putin vieraili Turussa.
Saaristomeriaukiolla on kaikkiaan 4 550 laattaa, joissa on Saaristomeren suojelutyötä tukeneiden henkilöiden nimet. Forum Marinumin edustalla on lisäksi käytävä, jossa on Turun kaupungin arvovierailleen myöntämiä laattoja.

Putinin lisäksi laatan ovat saaneet Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel, Latvian presidentti Andris Berzins, Viron entinen pääministeri Andrus Ansip ja nykyinen pääministeri Taavi Rõivas, Saksan liittopresidentti Joachim Gaugk sekä EU:n aluekehityksestä vastaava komissaari Johannes Hahn.
  
Putinin nimikkolaatan paljastustilaisuuteen liittyi lievä skandaali, kun havaittiin, että Venäjän presidentin titteli oli kirjoitettu väärin. Turkua on myös arvosteltu laatan myöntämisestä Putinille, koska hänen ansioitaan Itämeren suojelussa ei ole pidetty riittävinä.

lauantai 28. helmikuuta 2015

Täytyykö heidät kaikki tappaa?

Venäjän presidentin Boris Jeltsinin lähipiiriin kuulunut oligarkki Boris Berezovski kuoli Lontoossa maaliskuussa 2013. Hänet löydettiin kuolleena kotinsa kylpyammeesta. Itsemurhaa epäiltiin, mutta hänen kuolinsyystään ei ole täyttä varmuutta.

Ennen Boris Nemtsovin murhaa Berezovski oli viimeisin lenkki ketjussa, joka alkoi kerrostalojen räjähdyksistä Venäjällä elo-syyskuussa 1999. Pommit tuhosivat kaksi kerrostaloa Moskovassa sekä kerrostalot Dagestanin Buinakskissa ja Volgodonskissa Rostovin alueella.

Yli 300 ihmistä kuoli. Räjähdyksistä syytettiin tshetsheenejä.

Venäjällä on esitetty räjähdyksistä myös toisenlainen tulkinta, jonka mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB olisi räjäyttänyt pommit. Tavoitteena oli saada tekosyy toisen Tshetshenian sodan aloittamiselle ja nostaa valtaan pääministeri Vladimir Putin. Ennen pääministeriksi valintaansa hän toimi Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtajana vuodesta 1998.

Venäjän joukot vyöryivät Thetsheniaan lokakuussa 1999. Putinista tuli presidentti seuraavana vuonna.

FSB:n everstiluutnantti Aleksandr Litvinenko ja Yhdysvaltoihin emigroitunut historioitsija Juri Felstinski esittivät salaliittoteorian suomeksikin julkaistussa kirjassaan Venäjä kuilun partaalla - turvallisuuspalvelut demokratian uhkana. Kirjan kustansi Lontooseen myöhemmin paennut Boris Berezovski.

Duuma perusti komitean selvittämään räjähdyksiä. Siinä olivat mukana muun muassa liberaalit kansanedustajat Sergei Jusenkov ja Juri Stsekotsihin.

He myös selvittivät tshetsheenien toteuttamaa Moskovan teatterikaappausta lokakuussa 2002. Kaappaus päättyi sisäministeriön erikoisjoukkojen kaasuiskuun, jossa kuoli 129 ihmistä.

Jusenkov ammuttiin kotinsa edustalla huhtikuussa 2003 ja Stsekotsihin kuoli myrkytystä muistuttavaan sairauteen saman vuoden heinäkuussa.

Britanniaan loikannut Litvinenko kärsi samanlaisista oireista kuoltuaan radioaktiiviseen polonium-myrkytykseen Lontoossa marraskuussa 2006. Ennen kuolemaansa hän syytti myrkytyksestä Vladimir Putinia.

Murhasta epäillään entistä KGB:n virkailijaa Andrei Lugovoita, mutta häntä Venäjä ei suostu luovuttamaan Britanniaan. Lugovoi on nykyisin duuman jäsen.

Venäjän sotatoimista Tshetsheniassa kriittisesti kirjoittanut Novaja Gazeta -lehden toimittaja Anna Politkovskaja löydettiin ammuttuna asuinkerrostalonsa hissistä lokakuussa 2006. Hänkin oli lähellä kuolla myrkytykseen lentokoneessa matkalla Beslaniin syyskuussa 2004.

Beslanin koulukaappauksessa kuoli yli 330 ihmistä, kun Omon- ja Spetnaz-joukot rynnäköivät tshetsheenien kaappaamaan koulurakennukseen.

- Putinin Venäjä on maa, jossa poliittiset kilpailijat ja äänekkäät arvostelijat usein surmataan, ja ainakin joskus käsky tulee suoraan presidentin kansliasta, kirjoittaa toimittaja ja kirjailija Masha Gessen vuonna 2012 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Kasvoton mies. Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi.

Päivitetty versio kirjoittamastani Hämeen Sanomien Alanurkasta, joka julkaistiin 20.5.2013.