Idänkauppaa vailla moraalia

Suomi on EU:n Venäjä-riippuvaisin talous Liettuan jälkeen. Ukrainan kriisin pitkittyessä Suomen vienti Venäjälle saattaa romahtaa 30-40 prosenttia.

EK:n toimittajaseminaarissa Vanajanlinnassa puhuneen johtaja Kai Mykkäsen mukaan romahdus riittäisi saattamaan Suomen talouskehityksen pakkaselle tänä vuonna ja ehkä ensi vuonnakin. Yhdessä matkailun romahduksen kanssa kyse on useiden prosenttien lovesta bruttokansatuotteessa ja kymmenistä tuhansista työpaikoista.

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Mykkänen muistutti Suomen viennin EU-alueelle ja Yhdysvaltoihin olevan noin seitsemänkertainen Venäjään nähden. Noin kahden-kolmen prosentin kasvu länsiviennissä riittäisi kahdessa vuodessa paikkaamaan romahduksen Venäjän viennissä.

EK näkee Venäjän edelleen suurena mahdollisuutena Suomelle. Viennin edistämistoimien eli Team Finlandin kannalta Venäjä on jatkossakin selvä ykkönen.

Venäjä-riippuvuuden näkökulmasta on ymmärrettävää, että Koneen pääomistaja ja hallituksen jäsen Antti Herlin kehottaa Suomea pitämään suhteet Venäjään hyvinä.

Idänkauppa oli Herlinin mukaan yksi mahdollistaja Koneen laajentumisessa länteen. Neuvostokaupan katteilla ostettiin toimintaa Länsi-Euroopasta.

Tuolloin aika oli toinen. Suomi oli syvällä karhun kainalossa. Putinin Venäjä on Boris Jeltsinin suojasään jälkeen jälleen pahan valtakunta.

Moraalillakin täytyy olla sijansa kaupankäynnissä, kaikki ei voi jatkua "business as usual".

Moraalin näyttäminen vain on kovin vaikeaa, kun isoimmillakaan sitä ei ole. Ei Saksalla, ei Ranskalla, ei Italialla.

Bisnestä tavalliseen tapaan korosti Antti Herlinin veli, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja Ilkka Herlin Pietarin kuvernöörin suomalaisen neuvonantajaryhmän kokouksessa Pietarissa. Herlin on neuvonantajaryhmän puheenjohtaja.

Neuvonantajaryhmä oli koolla Pietarissa 2. huhtikuuta, samana päivänä, jolloin silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ilmoitti lykkäävänsä Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission kokousta vastalauseena Krimin miehittämiselle.

Päähuomion Venäjän mediassa varasti Pietarin kuvernööri Georgi Polvatshenko esittämällä, että suomalaisyritykset voisivat halutessaan investoida Krimin niemimaan kehittämiseen, ja että hän voisi toimia tässä välikätenä.

- Politiikka on iso asia, mutta ei rahojen tienaaminenkaan huono asia ole, Polvatshenko evästi yritysjohtajia.

Venäjän median mukaan suomalaisyritykset olisivat olleet kiinnostuneita Krimin satamien kehittämisestä.

Hämeen Sanomien talousnurkka 28.6.2014

Ettei totuus unohtuisi

Puoluehallituksen sunnuntaina laatimassa kannanotossa kokoomus langetti syyn Suomelle vahingollisesta jalkaväkimiinapäätöksestä Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselle ja presidentti Tarja Haloselle sekä totesi, että kokoomus vastusti päätöstä.

Eduskunta päätti Suomen liittymisestä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 25. marraskuuta 2011. Hallituksen esitys hyväksyttiin äänin 110-47.

Kaikki paikalla olleet kokoomuksen kansanedustajat äänestivät sopimuksen puolesta, muun muassa silloinen pääministeri Jyrki Katainen, tuleva pääministeri Alexander Stubb ja Kimmo Sasi, joka toukokuun lopulla jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, pitäisikö jalkaväkimiinojen tuhoaminen keskeyttää.

Ainoana puolueena puhtaat paperit saa Perussuomalaiset, jonka kaikki edustajat vastustivat Ottawan sopimuksen hyväksymistä.

Hämäläisistä kansanedustajista jalkaväkimiinojen tuhoamista kannattivat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Tarja Filatov (sd.), Sanni Gran-Laasonen (kok.) Timo Heinonen (kok.), Mika Kari (sd.), Juha Rehula (kesk.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Vastaan äänestivät James Hirvisaari (ps.), Anne Louhelainen (ps.) ja Ismo Soukola (ps.).

Kommentti Hämeen Sanomissa 17.6.2014

Venäjä rosvoretkellä Ukrainassa

Huoli työntekijöiden turvallisuudesta sai energiajätti Shellin keskeyttämään kesäkuun alussa liuskeöljyn koeporaukset Itä-Ukrainassa.

Shell sopi koeporausten aloittamisesta tammikuussa. Kyseessä oli suurin Euroopassa tähän asti tehty liuskekaasusopimus. Arvoltaan se oli kymmenen miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 7,4 miljoonaa euroa.

Kaasun tuotannon piti käynnistyä ensi vuoden alussa. Donetskin ja Harkovan alueilla sijaitsevalta kaasukentältä arvioidaan löytyvän liuskekaasua siksi paljon, että se olisi merkittävästi vähentänyt Ukrainan kaasuriippuvuutta Venäjästä.

Tämä ei tietenkään sopinut Venäjälle, joka pelkää pääosin öljyyn ja kaasuun perustuvien vientitulojensa hupenemista. Siksi se pyrkii kaikin keinoin estämään liuskekaasun tuotantoa eurooppalaisissa naapurimaissaan.

Liuskekaasua löytyy myös Länsi-Ukrainasta. Sen tuottamisesta oli kiinnostunut yhdysvaltalainen Chevron, joka yksi maailman suurimpia energiayhtiöitä. Olesskan kaasukentästä syntyi sopimus, jonka Ivano-Frankivskin alueneuvosto päätti kuitenkin hylätä viime elokuussa luonnonsuojelusyihin vedoten.

Liuskekaasua tuotetaan särötyksellä, jolla on kielteisiksi koettuja ympäristövaikutuksia.

Ympäristöhuolet joutuivat kuitenkin väistymään, ja sopimus koeporauksista Chevronin kanssa allekirjoitettiin viime marraskuussa. 

Myös nesteytetty maakaasu eli LNG on ongelma Venäjälle. Esimakua saatiin jo Liettuasta. Klaipedan edustalle  valmistuu loppuvuodesta kelluva LNG-terminaali.

Liettua on maksanut venäläisen Gazpromin kaasusta EU-maiden korkeinta hintaa. Lisääntyvä kilpailu sai  Gazpromin alentamaan keväällä Liettuaan myytävän kaasun hintaa 20 prosentilla.

Venäjän on kerrottu suunnitelleen Krimin anastamista Ukrainalta kuusi vuotta.

Venäjä lähti tavoittelemaan Krimiltä ja Itä-Ukrainasta öljyä, kaasua, hiiltä, satamia, tehtaita ja voimalaitoksia venäläisten suojelun nimissä.

Samanlaista rosvousta Neuvostoliitto harjoitti myös Suomen talvisodassa.

Venäjän tuntija, valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto kertoo vuonna 1999 ilmestyneessä Pienessä Karjalakirjassa Neuvostoliiton himonneen Karjalan kannakselta ennen kaikkea selluloosaa ja sähköenergiaa.

Selluloosaa tarvittiin ruudin raaka-aineeksi.

- Leningradin alueen krooninen sähköpula poistui hetkessä, kun käyttöön saatiin suomalaisten rakentamat modernit voimalat, erityisesti Rouhialan sähkövoimala, josta tuli Neuvostoliiton kolmanneksi tehokkain voimala vuonna 1940, Susiluoto kirjoittaa.

Päivitetty versio Hämeen Sanomien Talousnurkka-kirjoituksestani 13.6.2014

Porukka otti neuvosta vaarin

Uuden valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) mukaan porukka päättää.

ATK:n porukka otti neuvosta vaarin ja päätti sulkea kaikki Suomen satamat vuorokaudeksi. Kiista venäläisvarustamon ja torniolaisen ammattiosaston sai käsittämättömät mittasuhteet. Vahingot lasketaan jopa kymmenissä miljoonissa euroissa.

Keväällä porukka päätti rähinöidä Uudenkaupungin uudella soijatehtaalla vaatimalla suuria palkankorotuksia. Viikkokausia jatkunut lakkoilu johti osaltaan siihen, että soijatehdas on nyt yrityssaneerauksessa.

Kirkkohallituksen on viimeistään nyt korkea aika puhaltaa poikki neuvottelut EK:n kanssa arkivapaiden siirrosta. Loppiainen ja helatorstai halutaan siirtää viikonvaihteeseen. Jopa joulunpyhien siirrosta on ollut puhetta.

EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen mukaan arkipyhät laskevat tehokkuutta. Hän on perännyt kristityiltä lamatalkoohenkeä.

EK:n ongelmana eivät ole arkipyhät, vaan se, etteivät työnantajat saa ammattiliittoja kuriin.

Arkipyhien siirrosta koituvat säästöt hyttysen surinaa verrattuna niihin vahinkoihin, joita kaikista seurauksista piittaamaton porukka saa aikaan.

Kommentti Hämeen Sanomissa 12.6.2014

Nato-huumaa Ämarissa

Me olemme yhdessä nyt ja aina. Puola ei jää koskaan yksin. Viro ei jää koskaan yksin. Latvia ei jää koskaan yksin. Liettua ei jää koskaan yksin. Romania ei jää koskaan yksin.

Näillä sanoilla Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vakuutti Varsovan-puheessaan 4. kesäkuuta, että Yhdysvallat on valmis puolustamaan Venäjän uhkaamia Nato-liittolaisia itäisessä Euroopassa.

Obama tuli Varsovaan juhlimaan Puolan kommunismista vapautumisen 25-vuotisjuhlaa. Tämä muistopäivä on rinnastettavissa Normandian maihinnousun muistopäivään, jota vietetään vuosittain 6. kesäkuuta.

Obaman puhetta Varsovassa voi verrata Yhdysvaltain presidentin John F. Kennydyn jaetun Berliinin muurilla 26. kesäkuuta 1963 pitämään puheeseen, jossa hän vakuutti olevansa berliiniläinen: Ich bin ein Berliner.

Obaman puhe jäi Suomessa vähälle huomiolle.

- En usko, että Nato meitä puolustaa, jos Venäjä hyökkää. Uskon, että olemme silloin aika yksin, kiteytti Euroopan parlamentista pudonnut kokoomusmeppi Eija-Riitta Korhola Suomen kansan enemmistön tunteet Hämeen Sanomissa 15. huhtikuuta.

Viron Harjumaalla sijaitsevaan Ämarin lentotukikohtaan saapui viime viikolla kahdeksan F-16-hävittäjää Yhdysvaltain Minnesotan kansalliskaartin tukikohdasta. Lisää järeämpää kalustoa tuli viikonvaihteessa, muun muassa P-8-merivaltontakone, C130-kuljetuskoneita sekä kaksi KC-135-tankkauskonetta. Osan näistä koneista Ämariin toivat Pennsylvanian kansalliskaartin lentäjät.

Ämarissa olevat koneet osallistuvat Baltian maiden ja Yhdysvaltain yhteiseen Saber Strike 2014 -sotaharjoitukseen, joka järjestetään kaikissa kolmessa Baltian maassa tällä ja ensi viikolla. Yhteensä Nato-koneita on Ämarissa 25.

Suomen Nato-tie on kuljettu loppuun.

Venäjä on useaan otteeseen varoittanut, että Nato-joukkojen tilapäinenkin lisääminen Venäjän rajojen tuntumassa johtaa väistämättä vastatoimiin. Uusin varoitus tuli maanantaina. Sillä voi olla vakavia seurauksia Suomelle.

Tässä mielessä on ymmärrettävä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Venäjän talouden asiantuntija Pekka Sutelan lausunto, jonka mukaan Nato ei huolisi enää Suomea, vaikka jäseneksi pyrittäisiinkin.

Kun portti Natoon oli auki, sen läpi ei haluttu astua. Baltian maiden sekä itäisen Keski-Euroopan entisten sosialistimaiden maiden seura ei ollut riittävän hienoa Suomelle.

Suomesta on tullut pelinappula, joka voidaan antaa Venäjälle hyvityksenä läntisen Ukrainan Nato-jäsenyydestä.

Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 10.6.2014