Syyskuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Beslanin verilöylystä.
Beslanin pikkukaupungissa Venäjän Pohjois-Ossetiassa tapahtui koulujen
alkamispäivänä 1. syyskuuta 2004 koulukaappaus, joka johti kaksi päivää
myöhemmin 334 panttivangin kuolemaan. Heistä 186 oli lapsia.
Beslanin keskikoulun numero 1:n kaappaajat olivat tshetsheenikapinallisia,
jotka vaativat muun muassa vangittujen taistelijatoveriensa vapauttamista sekä
Venäjän sotajoukkojen vetäytymistä Tshetsheniasta. Käynnissä tuolloin oli
toinen Tshetshenian sota.
Miliisi sekä Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n erikoisjoukot piirittävät
kaappaajien miinoittaman koulurakennuksen. Kaappaajat ilmoittivat räjäyttävänsä
rakennuksen, mikäli sinne hyökättäisiin.
Venäjän presidenttinä oli tuolloin Vladimir Putin, joka ei suostunut
minkäänlaisiin myönnytyksiin.
Pattitilanne laukesi 3.syyskuuta, kun Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät
kaappaajia vastaan käsittämättömällä voimalla. Koulua tulitettiin olalta
ammuttavilla raketeilla, mukana hyökkäyksessä oli myös kolme panssarivaunua ja
MI24-taisteluhelikopteri.
Venäjällä tuhoamisoperaatiosta syytettiin yksinomaan tshetsheenikapinallisia.
Tämä käsitys omaksuttiin paljolti myös lännessä. Helsingin Sanomat kauhisteli
2. syyskuuta 2014 lapsiin kohdistuneita kauheuksia, mutta jätti sanomatta, että
suurimman osan uhreista tappoivat Venäjän erikoisjoukot.
Yhtä taipumaton Putin oli ollut Moskovan teatterikaappauksen yhteydessä
23.-26. lokakuuta 2002. Tuolloin nelisenkymmentä tshetsheenikapinallista
valtasi moskovalaisen teatterin, jossa esitettiin Nord-Ost -nimistä näytelmää.
Panttivankeja oli noin 850, joiden vapauttamiseksi kaappaajat esittivät
samanlaisia vaatimuksia kuin myöhemmin Beslanissa.
Kaappaus päättyi, kun sisäministeriön erikoisjoukot tainnuttivat
teatterissa sisällä olleet kaasulla. Virallisesti iskussa kuoli 129
panttivankia, mutta todellinen uhrien määrä oli paljon suurempi.
- Suur-Venäjän perusta on lähimmäisenrakkaus, kirjoittaa blogissaan Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosentti Johan Bäckman, Venäjän ääni Suomessa.
- Suur-Venäjän perusta on lähimmäisenrakkaus, kirjoittaa blogissaan Helsingin yliopiston oikeussosiologian dosentti Johan Bäckman, Venäjän ääni Suomessa.