Tähtisopraano selätti kiekkosankarit

Tähtisopraano Karita Mattila osoitti olevansa suoraselkäinen ja rehti suomalainen kieltäytyessään laulamasta runsas kuukausi sitten venäläiskapellimestari Valeri Gergijevin johdolla New Yorkin Carnegie Hall –oopperatalossa.

Gergijev oli lennätetty paikalle sairaustapauksen takia. Järjestäjät taipuivat Mattilan tahtoon, ja putinisti Gergijev sai vaihtua.

Mattila perusteli kieltäytymistään Venäjän presidentin Vladimir Putinin homovastaisella sekä valtakuntien rajoja halveksivalla politiikalla.

– Voin edelleen katsoa itseäni peilistä häpeämättä, Mattila puhdistautui perjantain Ilta-Sanomissa.

Gergijev on Münchenin filharmonikkojen tuleva ylikapellimestari. Suomessa hänet tunnetaan Mikkelin musiikkijuhlien pitkäaikaisena johtajana. Gergijev allekirjoitti maaliskuussa adressin, jossa tuettiin Putinin toimintaa Ukrainassa ja Krimillä.

Mattila teki tempun, jota suuri joukko urheilijoita, urheilujohtajia ja urheilutoimittajia ei uskalla tai ei ymmärrä tehdä. Nyt pelataan jääkiekon olemattomasta maailmanmestaruudesta Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Samalla suljetaan silmät siltä, mitä kauheuksia Ukrainassa tapahtuu.

Suomi kukisti perjantaina Sveitsin vaivoin rangaistuslaukausten jälkeen.

Samana päivänä YK julkisti raportin, jonka mukaan Venäjän masinoivat ryhmät ovat tappaneet, kiduttaneet, hakanneet, siepanneet ja uhkailleet ihmisiä itäisessä Ukrainassa. Krimin niemimaalla on uhkailtu niitä, jotka eivät halua ottaa Venäjän kansallisuutta. Tataarit pelkäävät uutta kyyditystä Siperiaan tai Keski-Aasian aroille.

Russia Today -propagandakanava näytti, miten Venäjän joukkue vietti Minskissä vapaapäiväänsä poseeraamalla toisen maailmansodan aikaisen panssarivaunun päällä.

Kansainväliseen valokeilaan noussut Viron presidentti Toomas Henrik Ilves kävi valtiovierailulla Suomessa. Suorasukaiseen tapaansa hän suositteli Suomelle ja Ruotsille pikaista liittymistä Natoon ja lupasi myös Natossa puhua Suomen puolesta.

Tämä oli selvästikin liikaa Iltalehden pääkirjoitustoimittajalle, joka tuotos viime keskiviikon lehdessä oli kaunaisimpia ja ilkeämielisimpiä, mitä kuvitella saattaa.

Jo otsikko Turvallisuusneuvoja vapaamatkustajalta osoittaa, miten kevyillä ansioilla meritoidutaan nykyisin suuren suomalaisen iltapäivälehden pääkirjoitustoimittajaksi.

Viro kotiutti äskettäin sotilaansa Afganistanista. Hinta oli kallis, kymmenkunta virolaissotilasta kaatui etulinjassa Helmandin maakunnassa amerikkalais- ja brittisotilaiden rinnalla. Tämä hinta oli maksettava, jotta voitaisiin kunnialla kääntyä Naton puoleen hädän hetkellä.

Nato on nyt vastannut kutsuun, vaikka niin monet suomalaispoliitikot sitä epäilivät.

Viro käyttää Naton edellyttämät kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Tähän yltää vain muutama muu Nato-maa.

Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 18.5.2014

Venäjä suometti Saksan

Naton huippukokouksessa Bukarestissa huhtikuussa 2008 Saksa ja Ranska torppasivat Georgian ja Ukrainan Nato-tien. Yhdysvallat olisi ottanut nämä maat Naton valmennusohjelmaan, joka aikanaan olisi johtanut sotilasliiton täysjäsenyyteen.

Venäjä kiitti, ja jo saman vuoden elokuussa hyökkäsi Georgiaan. Viime maaliskuussa tuli Ukrainan vuoro.

Ranska jatkaa odotetusti sotalaivakauppojaan Venäjän kanssa. Saksalla oli sen verran moraalia, että se pani jäihin kaupan, jolla Rheinmetall olisi toimittanut Venäjälle yli 100 miljardia euroa maksavan maavoimien koulutuskeskuksen.

Saksa ja Ranska pelaavat Ukrainan sekä Natoon kuuluvien Baltian maiden ja Puolan kohtalolla härskiä peliä. Onneksi niillä on tukenaan Yhdysvallat.

- Wir sind das Volk, huusi Itä-Saksan kansa suurkaupunkien kaduilla syksyllä 1989.

Oli oikein, että Saksa saattoi aikanaan yhdistyä. Mutta hinta oli kallis. Saksa ei tukisi Venäjän valtapiiriin kuuluvien kansojen vapauspyrkimyksiä. Bundeswehriä ei koskaan käytettäisi sotatoimissa Venäjää vastaan.

Venäjä suometti Saksan ja teki siitä oman vasallimaansa. Saksa huolehtii, että Venäjä pääsee uusista rikoksistaan mahdollisimman vähällä.

Kommentti Hämeen Sanomissa 11.5.2014

Perimmäisen kysymyksen äärellä

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry vakuutti tiistaina, että Naton alue on loukkaamaton ja jokaista osaa siitä puolustetaan Naton viidennen artiklan mukaisesti.

Kerry puhui Pohjois-Atlantin neuvoston (NAC) järjestämässä Kohti kokonaista ja vapaata Eurooppaa -seminaarissa Washingtonissa. Neuvosto on Naton korkein päättävä toimielin.

Viidennen artiklan mukaan hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

Nato on ollut epäyhtenäinen, ja on epäilty, tuleeko Nato apuun, jos Venäjä käyttää sotilaallista voimaa Baltian maita vastaan. Kerryn puheen jälkeen tässä ei pitäisi olla mitään epäilystä.

Yhdysvallat on lähettänyt Baltian maihin ja Puolaan laskuvarjojääkäreitä, noin 150 sotilasta jokaiseen maahan.

Baltian maat ovat ulkoistaneet ilmapuolustuksensa Nato-maille, jotka ovat operoineet neljällä hävittäjällä Liettuassa sijaitsevalta Siauliain lentotukikohdasta.

Nato-hävittäjien määrä kasvaa vappuna kahteentoista, kun rotaatiovuorossa oleva Puola saa tuekseen neljä Britannian Typhoon-hävittäjää. Tanska puolestaan sijoittaa neljä F-16-hävittäjää Ämarin lentotukikohtaan Viroon.

Kerry patisti Nato-liittolaisia yhtenäisyyteen sekä sijoittamaan lisää rahaa puolustukseen.

Tavoitteena on, että Nato-maat käyttäisivät puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Viro on yksi harvoista Nato-maista, joka täyttää tämän vaatimuksen.

Viro on lisäksi antanut raskaan uhrin Yhdysvaltain ja Britannian rinnalla Afganistanin Isaf-operaatiossa. Kymmenkunta virolassotilasta on kuollut sodan eturintamalla Helmandin maakunnassa.

Kerryn lupauksen täytyy tarkoittaa myös sitä, että Nato on valmis puolustamaan Koillis-Virossa sijaitsevaa Narvan rajakaupunkia. Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki, jonka asukkaista suurin osa puhuu äidinkielenään venäjää.

Virossa muisteltiin maaliskuussa 70 vuotta sitten tapahtuneita Narvan ilmapommituksia, joissa neuvostokoneet moukaroivat kauniin ja historiallisesti arvokkaan barokkikaupungin maan tasalle.

Pommituksilla ei ollut enää sotilaallista merkitystä, sillä Saksan Wehrmacht oli jo vetäytynyt kaupungista.

Neuvostoliitto syytti Nürnbergin oikeudenkäynnissä Saksaa Narvan tuhoamisesta. Sodan jälkeen virolaisia ei enää päästetty entisen kotikaupunkiinsa, joka rakennettiin uudelleen neuvostotyyliin ja asutettiin venäläisillä.  

Venäläinen politologi Andrei Piontkovski arvioi moskovalaisen radioaseman Ekho Moskvyn nettisivuilla Naton olevan perimmäisen kysymyksen äärellä ja kysyy länneltä, haluatteko kuolla Narvan puolesta.

– Länsi ei ryhdy sotimaan Venäjän kanssa Viron tai Latvian puolustamiseksi niin kuin se ei myöskään ryhtynyt sotaan Ukrainan puolesta, hän kirjoittaa. 

Kolumni Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 1.5.2014

Ei enää yksin

Amerikkalaisjoukkojen saapuminen Viroon Ämarin lentotukikohtaan oli kova isku niille Suomen Nato-jäsenyyden vastustajille, joiden pääargumenttina on ollut, ettei Nato hädän tullen tule kuitenkaan apuun. 

Tätä mieltä oli äskettäin muun muassa kokoomuksen euromeppi Eija-Riitta Korhola Hämeen Sanomien haastattelussa.

Viroon tuli komppanian verran Yhdysvaltain Italiaan sijoitetun 173. laskuvarjoprikaatin sotilaita, yhteensä noin 150. Sama määrä joukkoja saapui jo aiemmin Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.

Vaikka amerikkalaisjoukko on pieni, sillä on valtava henkinen merkitys latvialaisille, liettualaisille, puolalaisille ja virolaisille. Yhdysvallat osoittaa, etteivät maat eivät ole enää yksin.

Nato puolestaan sijoittaa vappuna neljä F-16-hävittäjää Ämariin. Ensimmäiset hävittäjät tulevat Tanskasta. 

Venäjän masinoima Ukrainan kriisi antoi kuoliniskun "eurooppalaiselle Natolle", josta kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puhui vuoden 2006 presidentin vaalien edellä. Eurooppalaisen Naton sisältö jäi hämäräksi. Tavoite oli kuitenkin selvä, pehmentää mielikuvaa Natosta amerikkalaisvastaiselle kansalle.

Ukrainan tulevaisuus ratkaistaan Yhdysvaltain ja Venäjän kesken. EU on ajettu nurkkaan.

Kommentti Hämeen Sanomien ulkomaansivulla 29.4.2014